Niskatyyny - Royal Rest

Uniongelmia?

Nukumme noin 1/3 elämästämme. Moni pitää sitä tuhlauksena – voisithan tehdä niin paljon muuta hauskaa ja hyödyllistä sinä aikana! Toki on olemassa heitä, jotka ovat yrittäneet aktiivisesti lyhentää nukkumiseen käyttämäänsä aikaa saadakseen enemmän aktiivista aikaa, mutta sellainen ei yleensä johda hyvään pidemmällä aikavälillä.

Itse asiassa uni on yksi olemassaolomme edellytyksistä. Me kaikki tiedämme miltä tuntuu, kun on nukkunut huonosti. Olo on samea ja uuden päivän haasteet pelottavat.

Miksi nukkuminen on niin tärkeää?

Kun nukumme, keho palautuu ja aivot käsittelevät päivän aikana saatua tietoa ja vaikutelmia. Uni rentouttaa, verenpaineemme laskee, sydämen syke hidastuu ja ruumiinlämpömme laskee. Kun nukumme, hengityksemme hidastuu ja lihaksemme rentoutuvat. Nukkuessamme lataamme energiaa seuraavaan päivään. Samalla tankkaamme positiivisuutta ja selvittelemme alitajuisesti tunteitamme ja huolenaiheitamme.

Aivomme käsittelevät edellisen päivän kokemuksia, järjestävät ja tallentavat tietoja muistilokeroihimme. Uudet asiat, tiedot ja taidot, jotka koimme ja opimme päivän aikana, tulevat käsitellyiksi ja kypsyvät. On kiehtovaa huomata, että esim. pianokappale, jonka soittaminen ei oikein sujunut pianotunnin aikana, onnistuukin yllättäen hienosti seuraavana päivänä.

Kun nukumme, aktivoimme kehon immuunijärjestelmää. Tärkeitä hormoneja muodostuu samalla, kun stressihormonien tuotanto vähenee. Hyvät yöunet ennalta ehkäisevät monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetestä, masennusta ja väsymysoireyhtymää. Nukkumisen aikana lapset ja nuoret kasvavat, haavat paranevat ja stressinsietokykymme lisääntyy.

Tarvitsevatko kaikki yhtä paljon unta?

Kuten useimmissa asioissa unentarpeessakin on yksilöllisiä eroja. Pääsääntöisesti aikuisen tulisi nukkua kuudesta yhdeksään tuntia vuorokaudessa. Unen tarpeesi voi kuitenkin vaihdella riippuen siitä, kuinka hyvin tai huonosti nukuit edellisenä yönä ja kuinka paljon syvää unta sait.

Aikuiset nukkuvat keskimäärin seitsemän tuntia vuorokaudessa. Vastasyntyneen lapsen tulisi nukkua noin 20 tuntia vuorokaudessa. Sen jälkeen unen tarve vähenee iän myötä lukuun ottamatta murrosikää, jolloin unen tarve on noin 8,5-9 tuntia vuorokaudessa. Ikääntyneillä unen tarve vähenee yleensä jonkin verran, eikä ole harvinaista, että yli 60-vuotiaat nukkuvat vain noin kuusi tuntia vuorokaudessa.

Mitä tapahtuu, jos et nuku?

Jos estät jotakuta nukkumasta, lyhennät hänen elämäänsä. Sairauksien riski kasvaa. Stressitaso nousee ja onnettomuuksien ja vahinkojen riski on suurempi. Keskittymiskyky ja motivaatio heikkenevät. Toisin sanoen – tätä emme toivo!

Mitä positiivisia vaikutuksia hyvällä unella on?

Kun olet nukkunut tarpeeksi, heräät levänneenä ja tunnet olevasi kaikin tavoin vahvempi.

  • Uusia asioita on helpompi oppia.
  • Muistikapasiteettisi kasvaa.
  • Jaksat enemmän ja siedät stressiä paremmin.
  • Olet luovempi, terveempi ja elinvoimaisempi.
  • Olet pirteämpi ja tyytyväisempi elämääsi.

Tekijät, jotka häiritsevät unta

On monia asioita, jotka häiritsevät unta. Joihinkin voimme vaikuttaa omien valintojemme kautta, kun taas toiset johtuvat lääketieteellisistä syistä.

Mikäli haluat varmistaa hyvän unen, vältä näitä asioita ennen nukkumaanmenoa:
  • Syö raskas ateria
  • Vastaile sähköposteihin
  • Osallistu kiihkeisiin keskusteluihin SOME:ssa
  • Tee reipas hikilenkki tai muuta raskasta fyysistä harjoittelua
  • Riitele läheistesi kanssa
  • Mene vuoteeseen nälkäisenä ja janoisena
  • Älä välitä vuorokausirytmin noudattamisesta
  • Nauti alkoholia
Uneen vaikuttavia lääketieteellisiä tekijöitä

Esimerkkejä sairauksista, jotka voivat häiritä unta, ovat sydämen vajaatoiminta, aivohalvaus, Parkinsonin tauti, masennus, ahdistuneisuus ja dementia. Tavallinen vilustuminen voi häiritä unta hengitysvaikeuksien vuoksi. Myös vakava ylipaino vaikeuttaa hengitystä. Kuorsaus voi olla häiritsevää sekä kuorsaavalle että vieressä lepäävälle. Myös kulumisesta tai loukkaantumisesta aiheutuneet lihas- ja nivelkivut häiritsevät yöunta.

Vinkkejä parempaan uneen

  • Tankkaamalla päivänvaloa lisäät unihormonin tuotantoa ja nukut yösi paremmin.
  • Luonnossa liikkuminen alentaa stressitasoa ja rentouttaa.
  • Harjoittele päivittäin niin, että hengästyt ja hikoilet. Tällöin nukutkin syvemmin kehon toipuessa päivän rasituksista.
  • Yhdessäolo läheisten kanssa ja kosketus lisäävät oksitosiinin eritystä. Oksitosiini on rauhan ja rentouden hormoni.
  • Kuuntele rentouttavaa musiikkia.
  • Meditoi ja harjoittele syvähengitystä.
  • Himmennä valaistusta.
  • Kuuma suihku tai sauna laskevat kehon lämpötilaa.
  • Pidä makuuhuone viileänä, mutta kädet ja jalat lämpiminä.
  • Nuku omassa, turvallisessa vuoteessasi.
  • Rutiinit ja säännölliset tottumukset parantavat yöunta.
  • Lyhyet iltapäivätorkut voivat olla joskus paikallaan.
  • Syö jotain kevyttä, älä mene nukkumaan nälkäisenä.
  • Yritä löytää oma nukkumisrytmisi, vuoteessa tulisi kuitenkin olla jo ennen puoltayötä.
  • Hemmottele itseäsi ergonomisesti hyvällä niskatyynyllä ja mukavalla peitolla.

Lähdeviitteet: Folkhälsan.fi ja Vårdguiden 117

Nuku hyvin testivoittajan kanssa https://www.preston.fi/royal-rest/

Tuotteet hyvän uneen