Äitini motkotti aina minulle varttuessani. ”Ryhdistäydy ja älä kulje niin kumarassa!” kuului komento.

En silloin ymmärtänyt, että kumaralla ryhdillä olisi mitään merkitystä mutta komento ärsytti minua. Kun nyt tänään 45 vuotta myöhemmin näen kuvia niiltä ajoilta, niin ymmärrän, että ryhtini oli kaikkea muuta kuin hyvä.

Varttuessani olin erittäin aktiivinen ja harrastin monia eri urheilulajeja mikä ehkä edesauttoi, etten kärsinyt niin pahoista lihasvaivoista. Siihen aikaan ei myöskään ollut tietokoneita ja älypuhelimia, jotka olisivat passivoineet meitä. Tästä huolimatta kärsin pahasta migreenistä teinivuosien lopulla. Vahvat särkylääkkeet olivat ainoa hoitomuoto mitä tarjottiin ja ei ollut mitään ajatustakaan siitä, että esim. huonolla ryhdillä ja lihastoimivuudella voisi olla jotain yhteyttä migreeniin. Ehkä se vieläkin on näin? Migreeni on sairaus ja ehkä sillä ei ole mitään tekemistä ryhdin kanssa vai voisivatko ne sittenkin olla yhteydessä toisiinsa …?

Aloittaessani naprapaattiopinnot 80-luvun puolivälissä huomasin, että migreenini helpottui. Opiskeluaika ja -vauhti sisälsivät monia muuttujia, joiden olisi luullut pahentavan migreeniä, mutta lääkemäärääni pystyttiin pienentämään. Naprapaattiopintoihin kuuluu, että opiskelijat säännöllisesti hoitavat ja harjoittelevat erilaisia hoitomuotoja toisiinsa, ja minun kohdallani tällä oli positiivinen vaikutus vaivoihini.

Mitä tällä on tekemistä ryhdin kanssa? Naprapaatti laukaisee lihasjännitteitä mm. käsittelemällä niskan ja selän pieniä nk. fasettiniveliä manipulaatio-, ja mobilisaatiohoidolla. Näitä fasettiniveliä kuormitetaan usein väärin, ja niiden toiminta häiriintyy ryhdin ollessa huono. Tänä päivänä on olemassa monia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät manuaalisen lääketieteen parissa. Monet potilaat saavat apua manuaalisesta hoidosta, mutta uusiutumisriski on huomattava, jollei käsitellä perusongelmaa, joka usein voi olla ryhtiperäistä.

Milloin ryhti on huono?

Jotta meidän lihaksemme ja nivelemme olisivat tasapainossa ja voisimme liikkua normaalisti, tulee ryhdin seurata muutamaa ohjenuoraa. Kun katsotaan henkilöä sivulta päin, olisi ideaalista, jos voisi vetää suoran linjan mikä alkaa korvasta ja menee alaspäin olkapään etupuolella, jatkaa lantionivelen läpi ja loppuu nilkkaan.

Kun henkilöä katsotaan takaa päin, niin suoran linjan tulisi alkaa takaraivon keskeltä seuraten alas selkärankaa pitkin pakaravakoon ja päättyen nilkkojen väliin. Tämä linja muodostaa ”maston”. Mastosta tulee lähteä vaakasuorat linjat olkapäihin, alaselän hymykuoppiin, pakarapoimuihin ja polvitaipeisiin (katso kuva).

Kaikki poikkeamat näistä suuntalinjoista johtavat siihen, että keho yrittää korjata näitä virheasentoja kuormittamalla osaa lihaksista enemmän.

Katsokaamme seuraavaa esimerkkiä. Kumara selkä rintakehän kohdalla saa pään painumaan vartalolinjan eteen, jolloin niska- ja hartialihakset joutuvat työskentelemään kovemmin yrittäessään vetää päätä taaksepäin oikeaan asentoon. Nämä lihakset väsyvät ja ylirasittuvat tästä jatkuvasta työstä. Kaulan ja rintakehän lihakset tulevat lyhyemmiksi eivätkä pysty venymään, mikä vaikeuttaa verenkiertoa näissä lihaksissa sekä etupuolen lyhyet lihakset tekevät ryhtivirheestä entistä isomman. Jos tutkimme asiaa syvemmältä, niin myöskin selkäranka joutuu koetukselle, kun selkäniveliä stabiloivat nivelsiteet venyvät takaa ja lyhenevät edestä rajoittaen selkärangan liikkuvuutta ja aiheuttaen negatiivisen kuormituksen välilevyille ja hermoille. Kumara ryhti vaikuttaa myös rintakehään, keuhkot puristuvat kokoon ja hengityskapasiteetti pienenee. Lyhyet lihakset kaulassa ja rintakehässä vaikeuttavat syvään hengitystä, jolloin alamme hengittämään pinnallisesti, joka taas vähentää veren happipitoisuutta.

Vartalon sopeutuessa vääränlaiseen ryhtiin aiheutuu tästä enemmän tai vähemmän kroonisia rasitusongelmia lihaksiin. Koska lihakset eivät voi työskennellä koko laajuudeltaan, niin tästä aiheutuu myöskin heikentynyt ravintoaineiden välitys lihaksiin. Lihaksiin kehittyy kipupisteitä. Kipupiste on kohta lihaksessa, joka on kipeä ja jota painamalla kipu säteilee muualle kehoon. Esim. niskan ja hartioiden lihaksista säteilee usein kipu päähän aiheuttaen päänsärkyä, huimausta ja tunnottomuutta. Tällaiset oireet ovat usein syynä huoleen, että jos kyseessä on neurologinen syy ja aiheuttavat monesti täysin tarpeettomia käyntejä erikoissairaanhoidon pariin. Vaivoja, joita voisi hoitaa neuvonnalla, manuaalisella käsittelyllä, harjoituksilla ja ryhtiä korjaavilla tuotteilla.

Keho sopeutuu

Kehomme on taitavasti suunniteltu mukautumaan erilaisiin töihin ja ympäristöihin. Nähdessämme jonkun henkilön, voimme melkein tietää onko kyseessä jääkiekkoilija vai pitkänmatkanjuoksija, painija vai pyöräilijä. Keho sopeutuu sille aiheuttamaamme rasitukseen. Samalla tapaa sähköasentaja tottuu työskentelemään kädet ylhäällä ja myös katsomaan ylös kattoon. Jos laitamme konttorityöläisen tekemään samaa työtä kuin sähköasentaja, niin se tulee hänelle työlääksi, koska konttorityöläisen lihaksisto on tottunut istumaan etukumarassa, kun taas sähköasentajan työasento voi olla seisova ja taaksepäin kallistunut.

Me digitaaliajan ihmiset rasitamme jo nuoresta iästä asti kehoamme eteenpäin kumaralla asennolla useinkin kumartuneina digitaalisten näyttöjemme ylle. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin tuon tyyppisellä ergonomialla on aika paljon negatiivisia terveysvaikutuksia. Siksi on erittäin tärkeää, että yritämme pelastaa lapsemme ja myös parantaa omaamme ja muiden aikuisten terveyttä hoitamalla ongelman.

Mitä voimme tehdä?

Jokainen muutos, jonka voimme saada aikaan, on positiivinen. Totuttamalla kehon parempaan ryhtiin ja lisäämällä liikkuvuutta niissä liikeradoissa, jotka ovat rajoitettuja, luomme hyvän pohjan muutokselle. Vahvistamalla myöskin lihaksia voimme parantaa sekä koordinaatiokykyämme että ehkäistä selkärangan ja nivelten liikarasitusta.

Lihaskunto- ja koordinaatioharjoitukset 2-3 kertaa viikossa on helppo järjestää. Internet on täynnä treeniohjeita ja esim. Selkäliiton kautta voi saada hyviä vinkkejä. Ainoa asia mitä tarvitaan, on itsekuri ja tahto. Vaikeampi asia on totuttaa aivomme parempaan ryhtiin vuorokauden muina aikoina.

Lyne Up, Lyne Fit och Lyne Pro

Meillä on hyviä uutisia sinulle, joka haluat paremman ryhdin. Lyne- tuotteet ovat juuri sinulle, joka haluat totuttaa kehosi uuteen ryhtiin. Ne muistuttavat aivojasi herkeämättä siitä, miten seisot ja auttavat korjaamaan ryhtiä seisoessasi, kävellessäsi tai istuessasi väärin.

Kyseessä on uusi, ainutlaatuinen tuote, joka toimii kuin ylimääräinen ihokerros integroiduilla sensorinauhoilla, jotka stimuloivat sinua oikeaan ryhtiin. Laatutuote, jota voit käyttää paidan tai puseron alla. Se istuu napakasti ja mukavasti, antaa kevyen kompression ja korjaa ryhtivikoja aiheuttamatta rajoituksia liikkeisiisi. Sinun ei tarvitse miettiä ryhtiäsi – Lyne Up ajattelee puolestasi!

3 erilaista mallia:

Lyne -tuotteet ovat ranskalaisia Pariisin muotikaupungista. Niitä on kolmea eri mallia eri tarkoituksiin:

1. Lyne Up – sinulle, joka haluat korjata ryhtiäsi
2. Lyne Fit – sinulle, joka haluat treenata tehokkaasti ja siitä huolimatta pitää kunnollisen ryhdin
3. Lyne Pro – sinulle, joka teet töitä ja haluat omien vaatteiden päälle puettavan liivin

Lyne ryhtityuotteet ovat tervetullut lisä, joka tulee tekemään elämästä paljon paremman monelle meistä. Terapeutit, jotka työskentelevät ryhtiperäisten vaivojen kanssa, saavat uuden hoitotuotteen, joka tulee parantamaan hoitotuloksia pysyvästi.

Tervetuloa kokeilemaan Lyne Up, Lyne Fit ja Lyne Pro tuotteita! Et pety!

(Tekstin on kirjoittanut David Strömbäck (naprapaatti) ja kuvat ovat julkaisuista The Physiology of the Joints (Kapandji) sekä Manual Medicin ( Dvorak))