Kun päätä särkee

Suurin osa meistä on mitä todennäköisimmin kärsinyt päänsärystä jossain vaiheessa elämäämme. Useimmiten säryt ovat olleet tilapäisiä, lyhyitä kipujaksoja, joista voimme syyttää lähinnä itseämme.

Jos olet riippuvainen kahvista etkä saakaan päivittäistä kuppiasi tai jos olet nauttinut muutaman lasillisen liikaa viiniä, ovat joitain yleisimmistä syistä. Tällöin päänsäryn syy on jota kuinkin selvä. Samoin, jos laiminlyöt unta etkä lepää tarpeeksi. Nämä asiat ovat korjattavissa eivätkä ne yleensä aiheuta suurta huolta. Koska päänsäryt ovat niin yleisiä – noin 90 % kärsii niistä jossain vaiheessa elämäänsä – on syytä yrittää selvittää, mistä ne aiheutuvat ja miten voit parhaiten torjua ongelmaa.

Kivun vertailu ei aina ole helppoa, koska koemme kipua eri tavoin. On yksilöllistä, mikä sattuu ja kuinka paljon. Lisäksi kivun luonne vaihtelee. Riippumatta siitä, miten koemme kipua, on hyvä ymmärtää, mikä aiheuttaa päänsärkyä ja mitkä oireet edellyttävät käyntiä lääkärissä.

Päänsärkyä esiintyy hieman yleisemmin naisilla kuin miehillä. Päänsärky voi johtua mm. lihaksista, verenkierron toiminnasta, aivokalvoista ja hermoista, silmistä, poskionteloista, korvista ja hampaista. Aivot itsessään eivät särje, koska aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

Yleisin syy toistuviin päänsärkyihin on lihasjännitys ja migreeni. Nykyaikainen, kiireinen elämäntapamme, huono ergonomia ja vähäinen fyysinen aktiivisuus jäykistävät lihaksiamme, heikentävät ryhtiä ja rapauttavat liikkumiskykyämme. Lihasjäykkyys voi ​​ärsyttää ns. myofaskiaalisia triggerpisteitä, jotka aiheuttavat erilaisia ​​kiputiloja pään ja kaulan alueella. Esimerkiksi jatkuva kännykän käyttö vääristää niskan normaalia asentoa. Joidenkin lihasryhmien on kamppailtava jatkuvasti niskan toiminnan ylläpitämiseksi toisten lihasryhmien heikentyessä, jolloin niska-hartiaseudun normaali liikkuvuus kärsii.

 

Jännityspäänsärky koetaan kiristävänä, tylppänä kipuna, joka tuntuu yleisimmin molemmin puolin päätä. Monet kuvaavat tunnetta kuin heillä olisi tiukka vanne pään ympärillä. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä. Parasetamoli tai muu reseptivapaa kipulääke useimmiten auttaa. Jos päänsärky uusiutuu usein, on syytä pohtia, mistä se johtuu. Usein syynä on huono ergonomia, liikkumattomuus, liian vähäinen uni, stressi ja ahdistus tai jatkuva hampaiden kirskuttelu ja leuan jännitys. Jatkuva purukumin pureskelukin voi aiheuttaa lihasjännitystä ja päänsärkyä.

Jos jännityspäänsärky vaivaa, on hyvä tutkiskella elämäänsä ja vähentää turhaa stressiä. Voit myös harjoittaa ja pehmittää jäykkiä lihaksia itse tai hemmotella itseäsi hieronnalla. Joskus naprapaatin, kiropraktikon tai erikoistuneen fysioterapeutin apua voidaan tarvita. Jos urheilet aktiivisesti, sinun kannattaa varmistaa, että liikeharjoittelusi on mahdollisimman monipuolista. Erilaiset meditaatio- ja jooga-harjoitukset alentavat stressitasoa; hengitykseen keskittyminen ja säännöllinen syvähengitys hapettavat lihaksia ja rentouttavat. Luonnossa liikkuminen ja keuhkojen täyttäminen raikkaalla ilmalla on myös erittäin tärkeää yleiselle hyvinvoinnillemme ja lisäksi se lievittää jännityspäänsärkyä.

Migreeni on voimakasta päänsärkyä, joka keskittyy yleensä pään toiselle puolelle. Migreeni on krooninen, neurologinen sairaus, jolle on ominaista ajoittainen päänsärky ja pahoinvointi. Sairaus alkaa usein teini-iässä ja on perinnöllinen. 70 % migreenipotilaista ilmoittaa, että heillä on migreeniä sairastava lähisukulainen. On harvinaista, että migreeni alkaa 50 ikävuoden jälkeen. Tutkimusten mukaan noin 15 prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä kärsii migreenistä. Naisten osuus heistä on 65 prosenttia.

Migreenin tarkka syy on vielä epäselvä, mutta sairaus vaikuttaa tutkitusti sekä hermoihin että pään verenkiertoon. Migreenin uskotaan olevan seurausta synnynnäisestä poikkeamasta normaalin aistisignaaliliikenteen käsittelyssä aivoissa. Epäillään, että aivoissa esiintyy perinnöllistä yliherkkyyttä valolle, äänille ja hajuille kohtauksen aikana. Oireet ovat toistuvia päänsärkykohtauksia, jotka voivat olla luonteeltaan sykkiviä ja joita fyysinen rasitus ja ulkoiset ärsykkeet yleensä pahentavat. Vaikeusaste vaihtelee eri henkilöiden ja kohtausten välillä. Kipua esiintyy yleensä pään toisella puolella ja se voi vaihtaa puolta kohtausten välillä. Usein kohtaukseen liittyy myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Kohtaus voi kestää muutamasta tunnista 2-3 päivään.

70 % migreenipotilaista kokee mielialamuutoksia ennen migreenikohtausta. He tuntevat olonsa esim. erityisen virkeiksi tai veteliksi, ulospäin suuntautuneiksi tai vetäytyviksi, hyperaktiivisiksi tai väsyneiksi, erityisen tarkkanäköisiksi tai sekaviksi, janoisiksi tai nälkäisiksi tai pahoinvoiviksi ja ruokahaluttomiksi.

10 % migreenipotilaista kokee ns. aura-oireita, joissa yleisin on näköhäiriöt. Silmissä välkkyy tai he näkevät siksak-kuvioita, pisteitä tai välähdyksiä, joita voit seurata lievä näön menetys. Varsinainen päänsärkykohtaus seuraa näiden oireiden vanavedessä.

Sensorisen auran voi kokea myös tunnottomuutena ja pistelynä kehon toisella puolen. Yleensä se alkaa sormista ja leviää käsivarresta ylöspäin siirtyäkseen sitten kasvoihin. Puheen sammaltaminen ja ja motoriset oireet (lihasheikkous tai nykiminen) ovat harvinaisempia oireita.

Tyypillisesti oireet alkavat lievänä kipuna, joka vähitellen lisääntyy. Pahimmillaan kipu on voimakasta ja sykkivää tai kiristävää. Kipu painottuu yleisimmin pään toiselle puolelle (joka voi vaihdella kohtausten välillä) tai pään etuosaan. Kipu voi tuntua myös pään molemmilla puolilla.

Migreenikohtauksen jälkeen tila palautuu vähitellen normaaliksi. Kohtauksen jälkeen tunnet olosi yleensä erittäin väsyneeksi ja uupuneeksi parikin päivää kohtauksen jälkeen.

Potilaan migreenikynnys vaihtelee ajan myötä. Kohtauksen syntyyn vaikuttavat myös hormonivaihtelut, stressi, stressin jälkeinen rentoutuminen, voimakas väsymys, ravinto, sään vaihtelut ja lääkkeet.

Jos epäilet sairastavasi migreeniä, on hyvä käydä lääkärissä saadaksesi vahvistavan diagnoosin. Silloin sinun on helpompi ymmärtää sairauttasi.  Voit saada apua lääkityksestä ja tietoa siitä, miten itse voit teoillasi ja suhtautumisellasi lievittää oireitasi. On tärkeää, että opit hallitsemaan kohtauksia ja toivottavasti löydät ratkaisuja myös migreenikohtausten esiintymistiheyden vähentämiseen.

Riippumatta siitä, kärsitkö jännityspäänsärystä vai migreenistä, voit hyötyä merkittävästi oikeasta ergonomiasta, säännöllisestä liikunnasta, stressin hallinnasta, terveellisestä ruokavaliosta ja -rytmistä, riittävästä unesta ja muuten ehkä vähän ”tylsemmästä”, säännöllisestä arkielämästä. Silloin voit yleensä parhaiten.

Hemmottele itseäsi ergonomisilla apuvälineillä, hyvällä niskatyynyllä ja mukavalla sängyllä. Pysyttele lämpimänä ja varmista, että liikut ulkona raittiissa ilmassa. Silloin kestämme paremmin kaikenlaista rasitusta ja toivottavasti myös päätämme särkee vähemmän ja harvemmin.

Tämä blogikirjoitus käsittelee vain kahta päänsäryn muotoa. Päänsärkyä voi esiintyä monien muiden sairauksien yhteydessä hammastulehduksista kasvaimiin. Hakeudu hoitoon, jos päänsärky on:

 

• alkanut äkillisesti rasituksen yhteydessä (voi olla verenvuotoa)
• jos käytät verta ohentavia lääkkeitä ja päätäsi alkaa yhtäkkiä särkeä eri lailla kuin mihin olet saattanut tottua
• jos sinulla ei ole aiemmin ollut päänsärkyä ja se ilmenee yleisten oireiden, kuten kuumeen, niskan jäykkyyden, yleisen tilan tai tajunnan heikkenemisen yhteydessä
• toistuvat päänsäryt ilman migreenidiagnoosia
• jos olet saanut iskun päähän ja sinulla on päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua muutaman tunnin ajan
• jos sinulla on päänsärkyä, johon liittyy sekavuutta, kaksoisnäköä ja tasapainovaikeuksia
• jos päänsärky ei lievity itsehoidolla
• jos päänsärky voimistuu päivien ja viikkojen aikana
• jos päänsärkyä esiintyy yskänkohtauksen tai rasituksen yhteydessä
• jos olet huolissasi päänsärkysi juurisyistä

 

(Lähteet: Läkartidningen 2007/06, 117.se, Migrän – svenska huvudvärkssällskapet (lääketieteen tohtori, apulaisylilääkäri Anna Sundholm / Karolinska universitetssjukhuset ja professori, ylilääkäri Mattias Linde / Sahlgrenska Universitetssjukhuset), Duodecim Terveysportti).